Taustatietoa harrastuksesta ja sivustosta

Kamerat

Kun hankin ensimmäisen digikamerani (Nikon 5400) heinäkuussa 2003, tavoitteenani oli dokumentoida luonnossa näkemääni ja nimenomaan kasveja. Ensimmäisenä kesänä otin kuvia satunnaisesti ja vain auttaakseni outojen kasvien tunnistusta. Vuonna 2004 aloitin kuvauksen keväällä ja lajien niukkuuden vuoksi kuvailin sitten tuttua tutumpiakin kasveja. Aikaa myötä huomasin, että syntymässä taitaakin olla digitaalinen kuvakasvio. Tietynlaiseen tavoitteellisuuteen kyllä jo viittasi se, että usein mukana seurasi GPS-laite, johon tallettuneet reitit talletin edelleen tietokoneelleni. Toisaalta merkkasin GPS:llä karttapisteiksi merkittäväksi katsomiani havaintopaikkoja, kuten harvinaisten kasvien kasvupaikkoja. Keväällä 2005 hankin toisen kamerani. Tällä kertaa päädyin pitkän harkinnan jälkeen jälleen kiinteäobjektiiviseen kuvanvakaajalla varustettuun zoom-kameraan (Nikon 8800, 36-360 mm). Ajatuksena oli paitsi laajentaa luontoharrastusta pakeneviin kohteisiin (linnut, nisäkkäät, perhoset jne), saada aiotuille lomareissuille varakamera. Eräät ystäväni ovat kysyneet, miksi en samantien hankkinut kunnon digijärjestelmäkameraa, ja siihen tarvittavat lisäobjektiivit (makro + zoom). Hyvä kysymys, johon minulla ei ole kunnon vastausta. Kun tavoitteenani on kuitenkin ollut ensisijaisesti kasvikuvaus, niin ehkä järjestelmäkameran suurin miinus tällä alueella on tähystimen läpi tarkennus ja rajaus, kun vaihtoehtona on kiinteäobjektiivisissa kameroissani oleva moneensuuntaan kääntyvä LCD-monitori, mikä mahdollistaa varsinkin soilla ja rannoilla lähikuvien oton muutoinkin kuin ylhäältä alaspäin/alaviistoon sekä ekstra-kuvauskulmina jopa alhaalta ylöspäin kameran ollessa maassa. Muita kameravalintaani puoltavia tekijöitä olivat kameroiden suhteellinen keveys ja kahden kameran mahtuminen pienehköön kameralaukkuun, luonnostaan laaja syvyysterävyys ja mahdollisuus päästä todella lähelle (1cm) pieniä liikkumattomia kohteita. Kiinteäobjektiivisten kameroitteni suurin miinus on tietenkin pienempi kenno ja sitä kautta suurempi kohina varsinkin heikossa valossa. Edellisen filosofoinnin painoarvoa kyllä vähentää se, että filmiajan jälkeen en ole käyttänyt järjestelmäkameroita. Nykyisin kuvaan enimmäkseen Nikon 8800:lla, mutta äärimmäisiin lähikuviin ja toisaalta eräissä laajakulmaa vaativissa otoksissa käytän pienempää Nikon 5400:aa.

Sivuston historiaa ja tulevaisuudennäkymiä

Kun hankin nykyisen verkkolevyn käyttööni, niin silloin levypintaa oli saatavissa 1 giga 5 euron kuukausihintaan. Nyt syyskuussa 2007 hinta on pysynyt samana, mutta levyä saa käyttöönsä peräti 50 gigaa. Nyt verkkolevy alkaa kelvata ihan aitoon varmistukseenkin. Vaikka levypinta on merkittävästi halventunut, niin nettisivustoa varten olen pienenentänyt kuvieni kokoa noin kymmenenteen osaan alkuperäisestä koosta. Nettikoko on kuitenkin käytännössä lähes riittävä ainakin tavanomaisilla monitoreilla katsottavaksi ja isompien kuvien lataaminenkin kestäisi varmaan liian kauan hitaampien yhteyksien varassa oleville.

Sivustoni oli vuoden verran piilossa, mutta kesäkuussa 2006 sitten rohkaistuin tekemään siitä julkisen. Kun kävijämäärät melkein heti räjähtivät jopa satoihin käynteihin päivässä, niin ensiksi hieman pelästyin, mutta sitten aloin kokemaan sen haasteena. Haasteena oli se, että lajimääritykseni eivät kaikin osin olleet kunnossa ja eivätkä varmaan ole vieläkään sataprosenttisesti.

Laji- ja kuvamäärältään näin suurta sivustoa on mahdotonta pitää yllä manuaalisesti. IT-alan ammattilaisena olen vähitellen luonut prosessit ja ohjelmiston, jolla sivusto lähes automaattisesti päivittyy erilaisten tietokantojen avulla. Osa tietokannoista syntyy kuvausprosessin tuloksena ja paikkatiedot GPS-jäljistä. Toisaalta netistä löytyy erilaisia lajiluetteloita, joita hyödyntämällä kasvikuvat jäsentyvät heimo- ja lajikansioiksi. Manuaalista toimintaa riittää kuitenkin yllin kyllin, koska pitäähän kuvat valita, editoida ja nimetä lajilleen. Onneksi aivan kaikkia työkaluja ei ole tarvinnut itse rakentaa, vaan osa kuvagallerioista ja erikokoisista kuvista perustuu palveluntarjoajan ohjelmistoon. Lisäpalveluina olen tarjonnut käyttäjille mahdollisuuksien mukaan Googlen teksti- ja kuva-hakuja sekä paikkatietojen esittämiseen Kansalaisen Karttapalveluja. Tulevaisuudessa tutkin, miten saisin mukaan kasvien levinneisyyskartastot ja Googlen kartat.

Sivustoni ulkoasu on ollut pitkään ja on edelleenkin aika primitiivinen, vaikka nyt syksyn 2007 aikana olen ryhtynyt sitä vähitellen kohentamaan. Tarkoituksena on ollut korostaa sivuston osittaista keskeneräisyyttä mitä määritysteni tarkkuuteen tulee. Olen kuitenkin luopunut uskosta, että alan ammattilaiset tulisivat hyvää hyvyyttään kertomaan minulle, mitä kaikkia virheitä sivusto mahdollisesti sisältää. Sitä paitsi pelkkien kuvien perusteella joitakin lajeja on varmuudella liki mahdoton erottaa toisistaan. Jatkossa aion lisätä kuvieni yhteyteen määritysten virhemarginaaleja ja -varauksia. Jos aikaa ja intoa minulla vielä tämän jälkeenkin riittää, niin lisään myös lajeihin tai yksittäisiin kuviin liittyviä muistiinpanoja jne.

Viimeisimmät kommentit

Vuonna 2008 vietin pääosan (sateisesta) kesälomastani Keski-Lapissa, josta tein pari retkeä Kilpisjärvelle ja päiväretken Jäämeren rannoille. Sitä paitsi meno- ja tulomatkalla tuli oleiltua myös Kuusamossa. Näin kasviluetteloon tuli paljon uusia pohjoisia lajeja.

Kameravalikoimani on täydentynyt Olympus E3-järjestelmäkameralla. Vaikka valitsin siihen käytännössä parhaat Olympus-linssit, niin pitänee sanoa, että hankinta on ollut jossain määrin pettymys. Perustelin hankintaani sillä, että Olympuksessa on ainoana järjestelmäkamerana kompaktikameroitteni tapaan moneensuuntaan kääntyvä LCD-monitori ja LiveView. Valitettavasti tarkennus LCD-monitorin kautta on merkittävästi kömpelömpää kuin Nikon-kompaktikameroillani ja kirkkaana päivänä monitoria pystyy käyttämään vain rajaukseen; tarkennukseen ei monitoria saa riittävän valoisaksi, resoluutiokin on vaatimaton ja monitori kokonaisuudessan häviää reilusti Nikon 8800:lle. Suuremman kennon hyötykin suurta syvyysterävyyttä tavoiteltaessa oli minimaalinen kompakteihin verrattuna. Sen sijaan kohteen irroittaminen taustastaan onnistuu kunnolla vain tällä kameralla. Tilanteissa, jossa tähystimen käyttö on mahdollista kuten maisema- ja vaikkapa lintukuvauksessa, niin järjestelmäkamera on tietenkin käytettävyydeltään ylivoimainen kompakteihin verrattuna.

Nikonin kompaktit (5400 ja 8800) ovat osoittautuneet todella kestäviksi. Nikon 8800:lla olen ottanut jo yli 30 000 kuvaa, eikä kamera eivätkä edes alkuperäiset akutkaan ole osoittaneet väsymisen merkkejä. On todella vahinko, että Nikon lopetti tämän kompaktisarjan kehittämisen.